Alku

Sanon tämän nyt suoraan, jottei se kenellekään jäisi epäselväksi: olen läski. Läski. LÄSKI. Toisin sanoen istuessani näytän siltä, kuin pitelisin makkaratiskiä sylissäni, ja kävellessäni paitani alla näyttää olevan hyllyvä hyytelökakku.

Makkaraa en kasvissyöjänä syö ja hyytelöstäkään en sen pahemmin perusta, joten tarkoitus olisi vihdoin lukemattomien yritysten jälkeen päästä näistä eroon. Reseptihän siihen on helppo, sen kun syö vähemmän kuin kuluttaa, mutta on se nyt jerkele kumma kun ei aikuinen ihminen osaa pitää sormiaan erossa makeasta. Tai toisinaan syödä ollenkaan.

Minä painan yhden elefantin verran ja olen muutenkin niin raskasrakenteinen, että se saa minut näyttämään entistä suuremmalta. Blogin aloituspäivän kunniaksi päätin syödä tervellisen iltapalan ja kokkasin itselleni ylläolevan kreikkalaisen salaatin, joka päätyi kuvana myös blogin otsikkoon. Ihan kuin täällä syötäisiinkin aina terveellisesti.

Kuva myös masusta, jonne salaatti päätyi. Raidat äskettäisestä datauksesta todisteena olevia makkaraviivoja.




Alku. 77 kilogrammaa.
17 liikaa.